Marttalainen kehitteli juoksun kaveriksi itselleen pissatulehduksen.
Oikeen harmittaa oma puusilmäisyys, kun pistin vaan "juoksun piikkiin" pari sisälle tullutta lätäkköä, enkä ajatellut tulehdus-mahdollisuutta ollenkaan...
Lauantaina, kovimman pakkasen lauhduttua, mentiin tyttöjen kanssa läheiselle pellolle tuulettelemaan ja nauttimaan aurinkoisesta talvipäivästä. Itsesyytökset siitäkin, kun pikkumusta olis saanut olla sisällä lämpimässä...
Mutta nyt on lääkitys tulehdukseen aloitettuna ja 'pappa & pissaliisa' elpyy kotona, Tyyran edustaessa ainoaa tervettä lenkkikaveria!
(Taas yksi hyvä syy,
miksi koiria on hyvä olla enemmän kun yksi)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti