Ehkä liian kauan.
Kaikki alkoi Martta-murusen kipeytymisestä/loukkaantumisesta...
Hassua - eikö?
Mennään siis ajassa yli vuosi taakse päin.
Kuntoutin ehkä liian vähän, tai jotain. Viime syksynä Martta pääsi taas starttaamaan kolmosissa. Muutaman kerran.
Vaan kuinkas sitten kävikään? Jumitukset palasivat ja edessä oli uusi hoito"rumba"...
Biologinen kellokin tikitti eteenpäin kaiken aikaa, siispä Marttanen kuntoon ja plan-B alulle!
Kävin varmuudeksi kuvauttamassa vielä Martan selänkin, poissulkien "vian" kipeytymiselle.
Muutenhan Martta on terve luustoltaan (A/A, 0/0, 0/0) ja luonteeltaan parasta A-luokkaa!
Uros-suunnitelmakin eteni toivotulla tavalla ♥
-> uusia, entistä ehompia snaapeleita!
Puuttui enää virallinen silmätarkastus ja sen jälkeen dna-näyte.
Joukkotarkastus Halikossa, Kuninkaantien eläinlääkäriasemalla 15.4.
Päivi Vanhapelto tarkasti Martan silmät... ja hämmästys tuloksesta oli SUURI ! Toisesta silmästä löytyi iris-coloboma (iris hypoplasia) -eli reikä värikalvolla.
Moinen 'vika' on täysi mysteeri, ainakin cockereilla jalostustietokannan mukaan, jollei ihan ainut laatuaan!
Netistä ei myöskään löydy tietoa, tai löytyy minimaalisesti, vaan ei cockereilla.
Eli: Iris-coloboma on nähtävissä ainoastaan, kun silmät tarkastetaan ENNEN laajennustippojen laittoa. Ja suurin osa silmätarkastuksista tehdään vaan laajennustippojen laiton jälkeen.
Ja nyt mietin, että jos Martan silmät olisi tarkistettu jossain muualla, ilman 'ennen-tippoja-tsekkausta', niin olisin autuaan tietämätön moisesta colobomasta ja olisiko mahdollisilla pennuilla perimässään tämä sairaus?
Entä montaako koiraa on käytetty jalostukseen, ilman tietoa mahdollisesta sairaudesta?
Niin tai näin, olen tyytyväinen, että asia tuli esille, mielummin kun olisi tahtomattaan kukaties antanut sairauden perinnöksi pennuille...
Linkki asian tiimoilta
