Valoisat hetket päivässä on kortilla...Työpäivän jälkeen ulkoilut on lähinnä "valo-ilmiöitä" metsässä
(vilkkuvalot koirien pannoissa), tai tylsiä remmilenkkejä.
Tyyra teki taas juoksunsa täsmällisesti,joten odotin/toivoin Martan synkronoivan omansa samaan syssyyn.
Vaan pikkuneiti on päättänyt toisin. Eipä siinä mitään, ollaan päästy treenailemaan porukalla, ilman taukoja.
Martta on edistynyt agilityssä melko reippaasti, osasyynä oli hyppyjen helpottuminen medikorkeudesta miniin... (en uskonut ennen säkämittausta)Toki korkeammat hypyt veikin vauhteja, mutta myös Martan "suorittamis-vaihe" on ohi
ja hän on oivaltanut lajin hauskuuden. Hakee seuraavia loogisia esteitä ja tarjoo kontakteja, kun tilanne vaan sallii... Voi kumpa ois mahdollisuus treenata useamminkin!
Hauska pieni koira, joka EI SITTENKÄÄN kompastele korviinsa! :)
Alla oleva kuva on eräältä sänkipelto-iloittelulta, hetki ennen aurigon laskua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti